Sama Maailma
Sama maailma on sarja lyhytelokuvia, jotka käsittelevät aikamme kollektiivisen tietoisuuden kriisejä, kuten Venäjän aloittamaa hyökkäyssotaa tai pandemiaa.
Ensimmäinen elokuva, Rajaton ahtaus on valmis ja julkaistu Vallaton taiteenkumous festivaaleilla Taiteen talossa Rettigissä Turussa 14.5.2022. Toinen elokuva Syrjässä, sylissä valmistuu vuoden 2023 alussa. Tämä on elokuva, jonka aiheena on ihmisten välinen lämpö ja läheisyys ympäristöissä, joissa luonto on villi ja vallitseva. Lyhytelokuvan muoto tulee muistuttamaan Rajaton ahtaus -elokuvaa, joka ei niinkään toteuta perinteistä elokuvakerrontaa vaan sijoittuu lähemmäksi installaatiotaidetta tai musiikkivideon estetiikkaa abstraktin, koreografisen kerronnan avulla.
Rajaton ahtaus oli tuotannossa ensin pienen tilan näyttämöteos, mutta pandemia-aikana muuntui elokuvaversioksi. Tavoitteenamme on siis luoda pohjoisen alueen elokuva, jossa tanssi, kuva ja musiikki solmivat tuoreen ja tasavahvan sopimuksen tunteiden ja ajatusten välittämisestä. Pyrimme käyttämään elokuvan mahdollistamia keinoja laajentamaan tanssin kuvaamista käyttäen myös erikoisefektejä. Lapin luonto on keskiössä elokuvassa, sillä se sopii parhaiten käsillä olevaan taiteelliseen sisältöön. Meitä kiinnostaa sen syvyyden liikkeellinen ja musiikillinen ilmentäminen, mikä on jatkuvasti olemassa pohjoisen alueen ihmisten välisissä kanssakäymisissä ja avunannossa toisiaan kohtaan keskellä rajuja olosuhteita.
Valmis elokuva pyrkii esitettäväksi lyhytelokuvafestivaaleille, joissa on tanssipainotus ja YLE:n Uusi Kino on jo esittänyt kiinnostuksensa Rajaton ahtaus -elokuvaa kohtaan ohjelmistoonsa vuodelle 2022. Uskomme, että myös tämä elokuva herättää kiinnostuksen. Elokuva tullaan myös julkaisemaan sosiaalisen median kanavissa kokonaisuudessaan.
Musiikin tuotannosta vastaa Lauri Schreck yhdessä jazz-rumpali Tatu Rönkön kanssa, kuten Rajaton ahtaus -elokuvassakin. Musiikki sisältää vahvoja suomalaisia, jopa arktisia kaikuja, sillä Lauri käyttää paljon konserttikannelta tuotannoissaan. Yhdistämmekin kansallissoittimemme uusiin musiikillisiin ja visuaalisiin ympäristöihin, missä sitä ei ehkä vielä ole kuultu.
Liikekieli rakentuu Riikka Kosolan koreografisista kehyksistä eri lokaatioissa, kuten tunturissa ja suolla, esittäen saman tanssitun materiaalin eri ryhmädynamiikoin. Tanssijoita on tässä elokuvassa kolme, Kosola, Janita Rantanen ja Siv Carita Holm. Koreografia luo kohtaamisten verkoston yksin ja yhdessä -tyyppisten tapahtumien kautta suurissa, joukoista etäällä olevissa luonnontiloissa. Yksin, yksin muista ihmisistä vai yksin suhteessa luontoon eli luonnon kanssa, kaksin, läheisyydessä tai riidassa, kaksin eri tavoin, koska tanssijoita on kolme, kolmisin.
Kaikki kohtaukset sopeutuvat sen luontoalueen / lokaation erityispiirteeseen sen tuottamista rajoituksista ja vaikeuksista huolimatta osana kuvausprosessia.
Usein tanssitaiteen ammatillinen tekeminen vaatii matkustamista teosten tekemiseksi ja esittämiseksi pohjoisen alueelta paljon kauemmas etelään, tai vähintään Rovaniemelle. Teoksen tekeminen ja esittäminen pohjoisella alueella tekee tanssia tunnetuksi uusilla leveyspiireillä, ja normalisoi tanssia ja taidetta ammattina napapiirin pohjoisella puolella. Elokuvallisuus laajentaa teoksen jakelun mahdollisuuksia, ja tekee taiteen keinoin tunnetuksi ja näkyväksi pohjoisen luontoa ja realiteetteja.
